DIY ASUKUVAT - ELI MITEN OTTAA ASUKUVAT IHAN ITSE

Minulta kysytään silloin tällöin "hei kivoja kuvia, kuka otti?" heh, ihan itse otin. Kaikki kuvat blogissani ovat itseottamiani, ellen toisin mainitse. Tiedän paljon ihmisiä, jotka haluaisivat asukuvia ottaa, muttei ole paikkaa eikä ottajaa. Koska kaikkia bloggaajia ei ole siunattu valokuvaajapoikaystävällä(koe syyttävä sormi sinussa, Joona), ajattelin kertoa teille, miten minä otan itse omat asukuvani. Jaan tässä myös muutamia asioita, millä minä paransin asukuviani. Disclaimer: Seuraava teksti ei sisällä mitään absoluuttisia totuuksia, eikä niitä pidä sellaisina ottaa. Hyvä kuva on kuitenkin sellainen käsite, minkä jokainen katsoja näkee erilaisena. Jaan vain vinkkini, mitkä itse olen kantapään kautta oppinut ja toivon, että näistä olisi joillekin apua. Mikäli olet enemmän kuin vasta-alkaja valokuvaamisessa, nämä ovat jo itsestäänselvyyksiä sinulle, säästä aikaa ja skippaa tämä.

Ajattelin ennen, että kun asukuvassa asu on pääosassa, muulla ei ole väliä. Kuvat voi vain räpsiä äkkiä, onpahan todistusaineistoa edes jotain. Myöhemmin kuitenkin opin, että vaikka asuun ei olisi panostettu niin paljon, huolella mietityt, otetut ja muokatut kuvat antavat sille paljon enemmän viihdearvoa blogin puolella. Kuviin panostaminen on siis kuin yksi hieno asuste lisää muuten yksinkertaiseen asuun. Itse olen sen verran visuaalinen ihminen, että minulle blogikuvat ovat 80% blogista. Vaikka aihe olisi kuinka hyvä, mutta kuvat epäselkeät, en jää lukemaan. Kuvien ei tarvitse olla huipputasoa, sillä en itsekään ole harrastajaa parempi, mutta panostuksen on syytä näkyä. 

Kun halutaan lähteä ottamaan asukuvat alusta alkaen yksin ja aivan itse, mitä tarvitaan?

Kamera(tämä oli vaikea kohta arvata, eikö) Mielellään järjestelmäkamera. Itse aloitin aikoinaan kuvaamisen vanhalla Nikon d50 järkkärillä, mikä kotoa löytyi jo ennestään. Myöhemmin 2012 sain itselleni oman järjestelmäkameran, Nikon d5100. Tämä kuitenkin irtisanoi automaattitarkennuksen tämän vuoden puolella ja huolto olisi maksanut mansikoita, päätin hankkia uuden enemmän tarpeitani vastaavaan kameran, Nikon d7100. D7100:n hinta roikkuu, kittilinssistä riippuen, tonnin molemmin puolin. Oman pelkän runkoni ostin käytettynä noin 600€ ja käytettyjä laitteita suosittelen ihan kaikille. 
Mikäli kamerassa on kääntyvä näyttö, se helpotta huomattavasti itsensä kuvaamista. Tätä ei nykyisessä kamerassani kuitenkaan ole(edeltäjässä oli) ja muutenkin harvemmasta mallista löytyy(Nikonin 5000-sarja ja Canonin 600), ei se siis ole välttämättömyys. 



Objektiivi. Minulla on tällä hetkellä vanhan kameran mukana tulleen kittiputken lisäksi kaksi objektiivia, joista toisella kuvaan asukuvani. Tämä perinteikäs nifty-fifty, eli 50 mm f/1.8 G onkin jo monelle bloggaajalle ja kuvaajalle tuttu.  Näitä 50 mm 1.8 aukolla löytyy jokaiseen järjestelmäkameraan eri hintaisia. Niitä saa käytettynä priimakunnossa jo hieman yli satasella, joten liian kallis investointi se ei ole.(Kuitenkin paras investointi, mitä olen blogilleni tehnyt.)
Se mitä itse katson objektiivista on ennen kaikkea valovoima: mitä pienempi f-luku, sitä suurempi aukko ja enemmän valoa. Aukko vaikuttaa myös syväterävyyteen, mitä avaankin enemmän myöhemmin.
Muita vaihtoehtoja on esimerkiksi myös 35 mm f/1.8, mutta kasvokuviin 50 mm on parempi, sillä se aiheuttaa vähemmän vääristymää. Mikäli on varaa laittaa lasiin hieman enemmän rahaa, 85mm f/1.8 on vielä parempi kuin 50mm, mutta croppirungolla kamerasta saa juosta jo aika kauas tällä 85mm polttovälillä. 85mm ja 50 mm löytyy myös vielä valovoimaisempana f/1.4 versiona(ja jopa f/1.2), joka tosin maksaa taas  huomattavasti enemmän valuuttaa kuin 1.8.



Jalusta. Ylempänä mainittujen ohella tämä on pakollinen varuste, ellet omista levitoivaa kameraa. Jalusta kannattaa olla sen verran kevyt ja kompakti, että sitä jaksaa kuljettaa mukana. Liian halpa rimpula ei kuitenkaan saa olla, koska jos jalusta on kuin paperista ja siihen lyö kiinni kunnon kanuunan, on se jo turvallisuusriski itse kameralle. Minulla on Manfrotton perus kolmijalka ja se on ajanut hommansa hyvin.

Kaukolaukaisin. Luota minuun, et selviä ilman. Itselaukaisimella tarkennuksen saaminen oikeaan kohtaan voi olla joskus toivotonta ja hidasta, joten suosittelen investoimaan langattomaan laukaisimeen. Omani maksoi 11,90€ Clas Ohlsonilta ja ollut ehdottomasti hintansa väärti. Kalliimpiakin löytyy, mutta tämä on toiminut aivan moitteettomasti. Kuvatessa kannattaa valita kamerasta 2s laukaisu, jotta laukaisimen kerkeää piilottaa taskuun tms tai heittää kuvasta pois ennen lopullista räpsyä.

Ymmärrystä omasta kamerasta. Toki kaiken voi oppia kokeilemalla, mutta kantapään kautta oppiminen on huomattavasti hitaampaa kuin kameran manuaalin lukeminen. Opettele kameran säädöt ja varsinkin se, mitä aukko merkitsee. Aukon koko ei nimittäin vaikuta pelkästään valon määrään, vaan myös syväterävyyteen. Tausta voi joskus olla isona osana kuvaa, mutta yleensä asukuvissa se on toissijainen seikka, jolloin tausta ei saa varastaa huomiota. Asu on helpompi säilyttää valokeilassa sumentamalla taustan, mikä tapahtuu suurentamalla aukkoa.(eli tiputtamalla f-lukua pienemmäksi)

Mikäli käytät todella suurta aukkoa, esimerkiksi f/1.4, on tarkennuksen osuttava kohdalleen just eikä melkein. Näin suurella aukolla syväterävyys on hyvin kapea, jolloin jos tarkennus menee ohi, se todellakin menee ohi. Myös objektiivin polttoväli vaikuttaaa syväterävyyteen: pehmeämmän taustan saat helpommin 85mm linssillä kuin 35mm vastaavalla.
Mitä lähempänä kameraa ja kauempana tausta kohde on, sitä pehmeämpi tausta. 
Itse kuvaan aina poikkeuksetta manuaalilla. Kamera ei aina ymmärrä hyvän päälle eikä osaa valita sinulle sitä suurinta aukkoa automaattisesti, joten kannattaa kuvata vähintäänkin puoliautomaatilla niin, että kamera antaa sinun valita aukon koon itse. 

Havainnollistettuna aukon koon vaikutus asukuviin:





Kuvauspaikka ja -aika. Liittyen vielä edelliseen: Mitä lähempänä kohde on kameraa ja kauempana taustasta, sitä sumeammaksi taustan saa. Itse ainakin rakastan tätä trendikästä bokehia, sillä se saa huomion piirtymään taustan sijaan kuvattavaan kohteeseen.
Itse tykkään kuvata kuvia luonnossa silloin, kun aurinko on matalalla. Suorassa kirkkaassa auringonpaisteessa kuvaaminen ei tosin kannata, ellet tykkää siristellä silmiä. Kaupunkimaisemaan sen sijaan sopii hyvin myös pilvinen sää ilman, että se tekee koko kuvasta synkän. Kaikista paras aika kuvata on niin sanottu golden hour, eli tämä lyhyt aika juuri jälkeen auringon nousun tai hieman ennen sen laskua, jolloin auringonvalo on pehmeämpi ja punertavampi kuin keskipäivällä. Suomessa tähän osuminen on kuitenkin lähes mahdottomuus: joko aurinko ei nouse, tai vaihtoehtoisesti se ei laske ollenkaan.
Vastavaloon kuvaaminen on taitolaji, mitä itse vasta opettelen. Tässä käy helposti niin, että kohde on tumma ja taustalla taivas palanut puhki, eli kokonaan valkoinen. Kuvaan saattaa tulla myös heijastumia, jotka voivat toimia joko tehokeinona taikka pilata ihan kaiken. Vastavaloon voi kuvata myös vahingossa pilviselläkin säällä kun auringon sijaintia ei näe, mutta silloinkin on hyvin mahdollista, että taivas palaa aivan kokonaan puhki. 

Kuvauspaikkaa kannattaa vaihdella tietenkin aina silloin tällöin, mutta on hyvä kehittää joku tuttu turvallinen vakkari, mihin voi luottaa kun kaikki muu pettää. Tulet nimittäin saamaan tuijotuksia, mikäli kuvaat itseäsi yksin ihmisten keskellä. Itse kuvaan omalla takapihalla jos aika tai uskallus ei riitä muuhun.

Poseeraukset. Tässä en osaa auttaa, olen aivan kömpelö kameran edessä. Samalla ilmeelläkin mennään halki asukuvien, vaikka kuinka irvistelen itsekseni peilin edessä ja yritän saada jotain muuta toimimaan. Itse kuitenkin selaan paljon lookbookia ja katselen muiden poseerauksia. Yksin kuvatessa on helppo harjoitella ja etsiä sitä omaa posea, koska ei tarvitse hävetä jos näyttääkin idiootilta laittaa jalka niskan taakse.
Vaikka minulla on asukuvissa monesti samanlainen asento(koska noh, se on se mikä toimii), yritän hakea vaihtelua blogipostauksiini erilaisilla lähikuvilla ja muutamilla otoksilla, missä ei niinkään esitellä itse asua. Yritän yleensä myös kuvatessa etsiä paikkoja mihin istua, ihan vain vaihtelun vuoksi.

Rautaiset hermot. Itsensä kuvaaminen on täynnä kokeilemista, epäonnistumista ja lisää kokeilemista. Tarkennuksen saaminen oikeaan kohtaan voi joskus tuntua lähes mahdottomalta, mutta sitä se ei ole(ainakaan ihan aina). Itse käytän aina apuna kameran ruutua (etsimeen kurkistelemisen sijaan), jonka kautta siirrän tarkennuksen oikeaan kohtaan. Katson jonkun pisteen, minkä kohdalle tähtään sitten pääni kuvaan hiippaillessa. Kuvakulmilla kikkailun ja kokeilemisen voi unohtaa, sillä siinä että saa edes yhden kuvakulman ja rajauksen osumaan oikeaan, on yleensä jo tarpeeksi työtä. Jätän maahan merkkejä, missä kohtaa kannattaa seisoa että mahdun kokonaan kuvaan ja olen oikeassa kohdassa. 
Yksin kuvatessa on helpompi rentoutua kameran edessä, mutta tulee otettua huomattavasti enemmän käyttökelvottomia kuvia. Täällä julkaisen yleensä vain sen parhaimmiston, mutta tässä hieman kurkistusta siihen miltä yleensä noin puolet kuvista muistikortilla näyttää:




Kuvanmuokkausohjelma. Kiireessä kuvatessa ei aina kerkeä tekemään hienosäätöä ja täytyy tunnustaa, että monesti minulla ei ole aavistustakaan mitä teen kun häärin sekä kameran edessä että takana yhtäaikaa. Onneksi on kuvanmuokkausohjelmat. Itse käytän sekä Photoshopia että Lightroomia. Lightroomia voisin suositella jokaiselle, joka käsitelee suuria määriä kuvia, sillä sillä on helppo tehdä liukuhihnatyötä esimerkiksi blogikuvien kanssa. Se voi aluksi vaikuttaa sekavalta, mutta onneksi on ehdottomasti hintansa väärti mikäli sitä opettelee käyttämään. Aika on rahaa ja lightroom maksaa itsensä takaisin.
Lightroomilla teen kuviin säädöt, photoshopilla viimeistelen. Blogikuvia kun muokkaa, kannattaa ehdottomasti lightroomissa kopioida säädöt yhdestä samankaltaisesta kuvasta muihin vastaaviin otoksiin, sillä tällä säästää aivan mielettömästi aikaa. Samalla tavalla minulla on esimerkiksi photoshopissa valmiita nauhoitettuja actioneita, jotka vain lyön kuvan päälle ja teen tarvittavat säädöt, ettei minun tarvitse muokata jokaista erikseen alusta alkaen. Aikaa säästyy useita tunteja.

Kuvanmuokkauksella voi pelastaa vaikka minkälaisia kuvia. Kuvaan kuvani aina raw-muodossa, sillä se antaa paljon enemmän muokkausvaraa. Koskaan en käytä missään kuvia suoraan kamerasta, sillä kuvanmuokkaus on puolet huvista. Kannattaa aina kuitenkin tehdä kuvaustilanteessa jo kuva mahdollisimman valmiiksi, sillä siinä muutoksien tekeminen käy huomattavasti nopeammin kuin photoshopissa yön pimeinä tunteita.
Pystytän kameran ja jalustan monesti hirveällä kiireellä ja katson kuvia tarkemmin vasta sisällä, mikäli ulkona on kylmä. Tämän vuoksi horisontit ei aina ole ihan suorassa ja tällaiset onneksi saa säädettyä lightroomissa myöhemmin. Tuppaan pehmentämään taustaa jälkikäsitellessä kuvia vielä hiukan, sillä omassa kaikista halvimmassa objektiivissa ei yllätys yllätys ole se laadukkain ja pehmein bokeh.


En nyt jää avaamaan kuvanmuokkausrutiinejani tähän enempää. Vinkatkaa toki jos kiinnostaa, nimittäin niistä tulisi ihan oman postauksen verran asiaa tarvittaessa.


Minulla oli aivan hirveästi kerrottavaa, mutta unohdin puolet tätä raapustaessa. Kysymällä toki selviää kaikki epäselvyydet, mikäli sellaisia jäi mielen päälle. 
Kokonaisuudessaan omien asukuvien ottaminen on sekä ihanaa, kamalaa, vaikeaa että hermoja raastavaa. Ei voi olettaa, että ne syntyvät itsestään: jos ei ole valmis uhrautumaan hieman ja näkemään vaivaa, ei voi olettaa saavansa hyviä kuvia. Joskus saattaa vierähtää tuntikin ulkona vähissä vaatteissa sitä yhtä hyvää kuvaa metsästämässä ja joskus käy niin, ettei yksikään onnistu. Siihen kuitenkin tulee pikku hiljaa jonkinlainen tuntuma, mikä toimii ja mikä ei.
Loppupeleissä omien asukuvien ottaminen on haastavaa, joten annan näissä itselleni anteeksi paljon enemmän  valokuvauksellisesti karmivia virheitä kuin normaalisti kuvatessa.

Hankin kameraani vihdoin uuden salaman, joten kuvaamiseni sai juuri aivan uusia ulottuvuuksia. Toivottavasti saitte tästä irti jotain! Toivon myös, että tästä olisi hieman apua niillekin, jotka kuvansa otattavat muilla. Näkisin mielelläni teidän itse ottamianne asukuvia, jätäkää kommenttiboksiin linkkiä mikäli löytyy! 

15 kommenttia :

  1. Kiitos tästä informatiivisesta postauksesta! Minua ainakin kiinnostaisi lukea lisää mainitsemastasi kuvanmuokkauksesta :) Sulla on tosi visuaalisesti kaunis blogi ja kuvista huomaa kyllä, että niihin on panostettu! Arvostan suuresti :)

    www.kuvatarina.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Tuntuu joka kerta hyvältä, kun vaivannäkö noteerataan.
      (Kävinpäs katsomassa sinunkin blogin ja sulla on kans tosi kivoja kuvia!)

      Poista
  2. Vau! Ei tosiaan uskoisi, että otat kuvia yksin. Itseltä löytyy kaukolaukaisin, sekä jalusta, mutta en usko että kykenisin silti yksin kuvaukseen. Arvostan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! Minä lähdin tähän hommaan sillä "mä teen sen ihan sama mikä"-asenteella kun näin muilla niin hienoja asukuvia, että jutun juju oli pakko opetella. (Ja tästä johtuen hurahdin sitten valokuvaamiseen syvemmällekin vielä)

      Poista
  3. Loistava postaus! Handlaat selkeästi ne kuvankäsittelyohjelmien käytötkin. :)
    Itselläni on lightroom, joka on kyllä ihan huippu, mutta vaatii kyllä sen vaivan, että katselee youtube videoita, jotta saa kaiken ilon irti ja ässät hihaan. Vielä on paljon opeteltavaa, mutta joka kerta se on mielenkiintoisempaa, mitä enemmän sitä oppii.

    Sun tekstiä on miellyttävä lukea. Saa infoa ja tulee vielä hyvä fiiliskin kaupanpäälle. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Itse tunnustan, että olen sen verran luupää etten ole koskaan katsonut yhtään lightroom-tutoriaalia. Kaiken olen oppinut kantapään kautta ja kokeilemalla, ehkäpä olisi korkea aika opetella sen synkimmätkin salat läpikotaisin youtubea koluten. Monta kertaa olen viskonut hiirtä seinään ja luvannut heittää vesilintua koko ohjelmalla, voi olla että tältä kaikelta olisi siis voinut välttyä. :D
      Ja hei kiva kuulla! (itseä kun vain alkaa nyppimään oman tekstin lukeminen)

      Poista
  4. Muutaman sivun jaksoin blogia taaksepäin selata, nää lifestyle-blogit ei selkeästikään ole mun juttu! :D MUTTA, oli ihan pakko tulla kommentoimaan, että on ihanan virkistävää nähdä lifestyle-blogi, jonka pitäjä on likimain luomun näköinen! Tai siis, en ainakaan erottanut, että sulla olis feikkiripset, kynnet, hiukset ym! Oot just nätti tollasena, hillityllä meikillä ja siistillä pukeutumisella! Pointsit sulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kaikki on omasta takaa ja vaikka ripsipidennykset tms houkuttelisi, en jaksaisi enkä raaskisi ylläpitää sellaisia. Tällä mennään mitä minä olen saanut :D

      Poista
  5. Tosi kiva postaus! Ihana kuulla miten toiset selviytyvät asukuvien otosta, koska itse saan miettiä aina pääni puhki kuka kuvani ottaisi ja missä välissä. :D ja todellakin olisi mukava kuulla myös kuvaeditointi-"rutiinejasi" tai ylipäätään, miten blogikuvat tänne sun blogiin syntyy kuvien oton jälkeen :) Sulla on muutenkin tosi kiva blogi!

    http://pastelgalaxy.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja päivitimpä blogini osoitteen sitten heti tänne kommentoinnin jälkeen joten tässä linkki: http://erikahenrietta.blogspot.fi/

      Poista
    2. Kiitos, pitääpä pistää korvan taakse kun tuota kuvanmuokkauspostausta on toivottu nyt muutenki!
      Ja käyn tsekkaamassa sunkin blogin!

      Poista
  6. Hyvä teksti!! (Y) Tosin itte oon iha hukassa mun kameran kans, esim. joku suljinaika ei kerro mulle mitään XDD Tästä on kyl apua tästä tekstistä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! Mä koulutan sut niin sitten kohta sun cameraman level on ainakin 100

      Poista
  7. Kiitos tästä tekstistä! Minulla on ollut blogi jo hyvän aikaa, mutta varsinaisia asukuvia ei hirveästi ole..kiinnostaisi kyllä mutta jotenkin en ole kehdannut muita blogijutuillani häiritä. Ehkä alan myös opettelemaan ottaan itsestä asukuvia :) Harrastan sitä kylläkin itselaukaisimella jonkin verran. Ja tosiaan, upeita asukuvia olet saanut otettua! Löysin juuri blogisi ja jään selailemaan sitä.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ja mukava jos tästä oli apua tai inspiraatiota! Kannattaa ehdottomasti opetella, sillä on mukava kun ei ole riippuvainen muiden läsnäolosta kuvatessa. :)

      Poista

Kommenttiketjuun vastaaminen toimii toistaiseksi ainoastaan mobiiliversiossa!

Starberry Lipgloss @Instagram