RUSETTIHOUSURIIPPUVUUS

SUNDAY, JULY 23, 2017








Sanoin näitä kesän viimeisiksi asukuviksi, sillä kun seuraavan kerran pääsen kuvia napsimaan Suomessa, alkaa syyskuu lähestyä uhkaavasti. Käytiin poikaystäväni kanssa syömässä maailman parasta gluteenitonta pitsaa ja samalla ajattelin vähän koeajaa näitä uusia sandaaleja, jotka lomamatkaa varten ostin. Tällä kertaa asusta tuli yllättävän musta! Halusin ehdottomasti laittaa nämä housut ja tämän paidan, joten kokonaisuuteen oli enää vaikea mahduttaa vaaleanpunaista.

Etsin epätoivoisesti sandaaleja tulevalle muutaman viikon reissullemme Barcelonaan ja näitä harkitsin pitkään. Terveyssandaalimainen ulkonäkö oli vähän turn off, mutta parempien puutteessa rusetit ja 7€ alennushintalappu voittivat! Housut ovat samaan aikaan tilattu näiden aikaisemmin vilahtaneiden kanssa. Kolmannet rusettihousut tälle vuodelle. Voi ei. Näiden sävy on luonnossa oikeastaan enemmän vaaleansinertävä, kuin tuollainen lämpimän harmaa. Nämä ovat ehkä maailman ainoat mukavat ja söpöt housut, joten aion kuluttaa ne puhki asti.

Tämä asu näytti söpömmältä peilissä, mutta jotenkin hieman tönköltä ja pönäkältä kuvissa. Kuvauspaikkaakaan ei nälissään kerennyt etsiä uutta. Hirveä silmien siristely meneillään jopa näin varjossakin. Mutta antaa mennä, ehkä kesän viimeiset asukuvat! Miten on, välillä näin hieman mustenpi asu?

Ps, voitteko usko tämän topin olleen alennuksessa vain 2,50€, kun normaalihinta oli 20€!

Shoes, Top: H&M; Trousers: Boohoo; Jacket: Wonder rocket; Bag: Sanrio; Watch: Guess


THE BEST OF H&M BEAUTY

FRIDAY, JULY 21, 2017


Kovin monelle H&M beauty ei ole liian tuttu, mutta minulle siitä on tullut yksi suosikeistani. Moni mieltää vaatekauppojen meikit halvoiksi ja huonoiksi, mutta H&M:n beauty-konseptin meikit painivat ehdottomasti laadukkaammassa sarjassa! Ne ovat hyvän laadun lisäksi edullisia, eli kaikkea sitä, mitä itse kosmetiikkatuotteelta haluan. Näissä näkyy panostus sävyvalikoimaan ja pakkauksien ulkonäköön - jokaiselle löytyy siis varmasti jotakin. Kirjoitin aikaisemmin jo postauksen merkin kynsilakoista ja tällä kertaa keräsin loputkin suosikeistani!

H&M:ltä löytyy meikkejä myös konseptin ulkopuolelta, näihin voi törmätä todennäköisimmin muiden asusteiden luona taikka kassalla. Monet erehtyy sekoittamaan nämä keskenään ja näin ollen tuomitsemaan myös beautyn meikit. Näistä erillisista tilpehöörimeikistäkin kyllä voi helmiä löytyä, mutta beauty on aina varma valinta. Kaikkialta erillistä kosmetiikkaosastoa ei ole, mutta mikäli tämä lähimyymälästä löytyy, kannataa ehdottomasti tutustua! 



  Huulipunia minulla on kolme, joista kahteen olen aivan ihastunut. Huulipunat ovat koostumukseltaam (mattapunia lukuunottamatta) kevyitä, kosteuttavia ja silkkisiä, mutta kuitenkin pigmenttisiä. Tämä koostumus ei toiminut omilla huulillani ihan vaaleimmissa sävyissä, mutta tummiin rakastuin! Nämä todellakin tuntuvat ja näyttävät huulilla hyvältä. Vaaleat huulipunat harvemmin minun kuivilla huulillani toimivat miltään merkiltä, mutta sen sijaan sävyt redwood ja siena piazza ovat jääneet suosikeiksini.

 Kuvasta jäi vielä huultenrajauskynät ja lip-colour-to-go-huulipunakynä sävyssä coquette. Tämä on ehdoton lempparini punaisista huulipunista, ja mattaisuudestaan huolimatta mukava.


 Voidemaiset korostustuotteet ovat nousseet myös lemppareiksini! Tämä puikko on helppo levittää ja sitä voi kerrostaa mieleisensä lopputuloksen saamiseksi. Halo illuminizer-korostusvoide on ehkä yksi top 3- tuotteistani tästä konseptista. Tätä voi laittaa meikkivoiteen alle, päälle taikka sekaan, kuten itse käytän. Laitoin tätä bb-voiteeni sekaan pienen nokareen ja sain kehuja heti, kuinka meikkipohja näyttä hyvältä ja kuulaalta! Sävyt minulla on puikossa rose quartz ja voiteessa champagne gold.



 Poskipunat on sellainen meikki, mitä on helppo löytää hyviä halvimmiltakin merkeiltä, eivätkä nämä ole poikkeus. Pigmenttiä on molemmissa punissa juuri sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän. Peachy coral on luonnossa ihana kirkas pinkki ja rosy brown hillitty rusehtavan punainen.


 Luomivärejä on teistailtu lukuisissa youtube-videoissa ja reaktiot ovat olleet kovin ristiriitaisia. Paletteja en ole itse kokeillut, sillä ne eivät ole omaan makuuni tarpeeksi pigmenttisiä. Yksittäiset luomivärit sen sijaan ovat riittoisia ja oikein pigmenttisiä! Näitä minulla on kaksi, joiden sävyt valitsin täydentämään muiden merkkien paletteja, joista beige ja vaaleanpunainen puuttuu kokonaan.


 Uusin suosikkini on varmasti nämä minimeikkisienet! Nämä ovat itseasiassa ylempänä mainittua osastotilpehööriä, ei siis beautyn meikkejä, mutta samanlaisia kuin beautyn oma sieni. Ainoat erot on vain väri ja koko, isoa meikkisientä kun ei ostohetkellä ollut enää jäljellä. Näiden koostumus on omaan makuuni parempi kuin beauty blenderin, kosteana todella pehmeä ja sileä. Näillä on helppo töpötellä silmänalusetkin tasaisiksi!

Syy miksi hypetän H&M beautya, ei ole ettäkö tämä olisi muita merkkejä parempi, vaan todellakin unohdettu, hyvä ja edullinen vaihtoehto! Osa kävelee kosmetiikkaosaston ohitse sen kummemmin ajattelematta ja moni muu  ei ole koskaan kuullutkaan. Hinnat ovat hieman markettimeikkejä edullisemmat ja näitä saa aleaikaan mukavilla alennuksilla. Suurin osa ihmisistä tuntuu suhtautuvan näihin hieman varauksella. Nykyään olen näitä kuitenkin sen verran testaillut ja räpeltänyt, että osaan suositella lämmöllä. Toisaiseksi en ole oikeastaan vielä pettynyt H&M beautyn meikkeihin kertaakaan, joten tässä postauksessa oli vain muutama suosikkini! Onko teillä kokemuksia näistä?

TED BAKER JA SINIVALKOISTA

SUNDAY, JULY 16, 2017







Ihanaa (toivottavasti) aurinkoista sunnuntaita kaikille! Käytiin eilen kahvilla ja ostoksilla poikaystäväni kanssa ja pääsin ulkoiluttamaan uutta Ted Bakerin laukkuani ensimmäistä kertaa.  Olen halunnut pitkään jo yhdistää tämän suosikkipaitani vaaleansiniseen laukkuun, ja vaikka väri on hieman eri sävyä, tässä yhdistyy silti kaksi lemppariani. Vaaleansinisiä tai vitivalkoisia kenkiä minulla ei ole, joten jouduin turvautumaan vähiten huonoon vaihtoehtoon. Hopea ehkä riitelee hieman asun ruusukullan kanssa, mutta tykkään siitä, kuinka se sopii valkoiseen tyllihameeseen!

Tämä hame on yksi vuosi sitten Tokiosta ostamistani tyllihameista, ja ehkä suosikkini niistä kaikista. Näissä on kaikissa hieman väljä vyötärö, joten paidan helma jää helposti istumaan hieman löysäksi. Minulla ei kuitenkaan ompelukonetta ole Tampereella, joten antaa mennä tällaisenaan! Tykkään käyttää valkoisia alaosia tämän paidan kanssa, mutta koskaan aikaisemmin en ole blogiin siitä saanut kuvaa ikuistettua. Tyllihameasuja voidaan odottaa "kesän" mittaan lisää. Vaikka kesä ei tänä vuonna rytinällä tullutkaan, pääsen onneksi kuluttamaan hameitani Espanjassa muutaman viikon kuluttua!

Skirt: Offbrand/Tokyo; Blouse: H&M; Bag: Ted Baker; Watch: Michael Kors; Shoes: New look


Ps, asussa ei yhtään vaaleanpunaista. Miten teihin iskee vaaleansinisen ja valkoisen yhdistelmä?


IHO KESÄKUNNOSSA

THURSDAY, JUNE 13, 2017


Meillä lähes kaikilla on hirveä kiire saada iho parempaan kuntoon kesäksi ja palvomaan aurinkoa, mutta moni laiskistuu ihonhoidossa kesän aikana. Eihän sitä puhdistusta tarvitse kun ei ole meikkiä, aurinkorasvaa ei tarvitse kuin ulkomailla jos sielläkään ja valmiiksi hikoilevaa ja öljyistä ihoa ei tee mieli kosteuttaa. Näin ajattelin minäkin, kunnes hurahdin syvemmälle ihonhoitoon. Kesällä kuitenkin ihonhoito tarvitsee erityishuomiota ja tiivistin omista lempparivinkeistäni postauksen!

Vaikka Suomessa ehkä kuiva ja kylmä talvi onkin rankin iholle, kesällä iho tarvitsee myös huomiota. Ihon hyvinvointia ei  kannata laiminlyödä minkään vuodenajan vuoksi, vaikka Suomessa kesä ei pitkä ja kuuma olisikaan.


Alkuun mainitsen, että aurinkosuojaa kannattaisi käyttää lähes ympäri vuoden, sillä keväälläkin ulkoillessa UV-säteily heijastuu voimakkaasti lumihangesta. Vaikka paksut pilvet vaimentavat UV-säteilyä, palan itse usein myös pilvisellä säällä. Aurinkosuojan käyttö ei siis ole vain aurinkoisen kesäpäivän juttu, vaan osa päivittäistä ihohoitorutiinia!

Suurin haittavaikutus UVA- ja UVB-säteilyllä on tietenkin ihosyöpä. Nyt kun kuitenkin ihonhoidosta puhutaan, ovat tärkeimmät niistä ihon ennenaikainen vanheneminen, palaminen ja hyperpigmentaatio. UVB-säteily vaikuttaa ihon pintaosissa ja on se, joka ihon auringossa polttaa. UVA sen sijaan tunkeutuu syvemmälle ihoon ja aiheuttaa rusketuksen sekä ihon vanhenemisen. Sen sijaan siis, että kymmenen vuoden päästä satsattaisiin kalliisiin anti age-voiteisiin, paras vinkki on ihan oikeasti käyttää aurinkosuojaa säännöllisesti.

Aurinkosuojaa tarvitsee paljon. Varsinkin jos kyseessä ei ole kemiallinen aurinkosuoja, voidetta täytyy olla koko ihon peitoksi, ei vain pyyhitty hieman sinnepäin. Tässä tapauksessa vähemmän ei ole enemmän! Ei myöskään riitä, että rasvaa levitellään aamulla ja ulkoillaan iltaan asti. Aurinkosuojaa tulisi lisätä noin 2-3 tunnin välein, jotta teho säilyy. Mitä enemmän hikoillaan, uidaan ja ihoa hangataan, sitä useammin aurinkorasvaa tulisi lisätä!



Aurinkosuojan lisääminen pitkin päivän voi olla työlästä ja vaikeaa. Siksi kannan itse mukana mm. korealaisia cushion-voiteita, jotka ulkomuodoltaan muistuttavat bb-cushioneita, mutta sisältävät aurinkorasvaa. Tämä on helppo napata käsilaukusta ja sienellä töpötellä kasvoille kesken päivän. Toinen mitä käytän on SPF-puuteri, joka ei pelkästään missään nimessä ole tarpeeksi, mutta on parempi kuin ei mitään. Minulla on pieni puuteri, jonka suojakerroin on 50+, ja tätä töpöttelen meikin päälle, mikäli kesällä sattuu meikkipohja olemaan naamassa.

Suojakertoimellinen meikki on mahtava keksintö, mutta ei missään nimessä riitä yksinään. Meikkivoidetta harva levittää niin paljon, että saisi oikeasti täyden suojaustehon. Mikäli käyttää aurinkorasvan päällä vielä suojakertoimellista meikkipohjaa, kannattaa katsoa, että ainesosat sopivat yhteen. Esimerkiksi useiden aurinkosuojien sisältämä epävakaampi avobenzone ei käy yhteen monien muiden suojakertoimellisten tuotteiden kanssa! Myös runsaasti silikoneja sisältävä aurinkorasva, kuten mikä tahansa muukin oikein silikoninen voide, voi lähteä rullaantumaan meikkipohjaa levitettäessä.

Jos iho kuitenkin kaikesta suojautumisesta huolimatta pääsee palamaan, Aloe-tuotteet on täydellisiä rauhoittamaan. 98-100% aloe veraa sisältävää geeliä minulla on aina purnukka kotona ja nyt otin käyttöön myös aloe-kasvoveden. Näillä yleensä laskee punotus heti!



Puhdistus on todella tärkeä, vaikka naamassa ei olisikaan meikkiä laisinkaan. Aurinkorasva kannattaa pestä pois öljypohjaisella putsarilla, jonka jälkeen pestä iho kerran vielä esimerkiki vaahtoputsarilla. 

Kosteusvoiteet on mukava vaihtaa hieman kevyempään kesäksi. Vaikka minullakin on todella kuiva iho, lämpimällä ja/tai kostealla ilmalla pärjään kevyellä kosteutuksella. Oma uusi suosikkini on TonyMolyn the chok chok green tea watery cream! Kevyttä, super kosteuttavaa ja edullista.

Lämpimän päivän jälkeen on ihana laittaa viilentävä ja rauhoittava naamio! Näitä löytyy esimerkiksi korealaisista sheet maskeista lukemattomia. Toinen oma suosikkini on suihkutella virkistävää ja kosteuttavaa mistiä kasvoille pitkin päivää. Näitä saa ostaa erikseen tai omaa kosteuttavaa kasvovettä voi laittaa pieneen suihkepulloon ja sujauttaa käsilaukkuun.

Loppuun vielä omat edulliset tuotesuositukseni kesälle:

Missha all around safe block essence sun: tässä on ihanan kevyt ja tahmaamaton koostumus, vaikka suojakerroin on niinkin korkea, kuin 45.

The Saem eco earth power light sun cream: tämä on ollut minulla päivittäisessä käytössä kesällä, ja vaikka koostumus on hieman Misshan voidetta paksumpaa, tämä levittyy vaivatta ja suojakerroin on korkea (50+).

Secret key soothing aloe moist toner: Tätä on ihana laittaa piene spray-pulloon ja suihkutella iholle. Rauhoittava Aloe vera on suosikkiainesosani kesällä!

Innisfree it's real squeeze sheet mask aloe vera: edullinen, kosteuttava ja rauhoittava naamio, joka on omiaan rauhoittamaan kesäihoa.

Olen lähdössä Espanjaan pariksi viikoksi ja saa nähdä, kuinka paljon muistutan väriltäni katkarapua Suomeen palatessa. Sen sijaan että tavoiteltaisiin vain kaunista rusketusta ja hyvää ihoa kesäksi, pidetään iho kunnossa koko kesän ajan! ♥

PINNALLINEN FEIKKI BLOGGAAJA

FRIDAY, JUNE 07, 2017


Aidot kuvat. Pintaliitobloggaajat. Rehelliset blogikirjoitukset. Julkisuuskuvan kiillotaminen. Näistä on viime aikoina kohistu blogimaailmassa ja keskustelupalstoilla paljon, kun somen kiiltokuvat alkavat ärsyttää. Minun on pitänyt kirjoittaa aiheesta asiapitoisempi postaus jo aikaisemmin, ja nyt kun rakas raatoni(kamera) on huollossa, on siihen hyvä hetki. Ystäväni Saga kirjoitti aiheeseen liittyvän osuvan postauksen, joka inspiroi minua kirjoittamaan itsekin.

Aidolle blogille jokaisella on oma yksilöllinen määritelmänsä. Joillekin se on sitä, että kirjoitetaan rehellisesti omana itsenään, joillekin pelkkien elämän kohokohtien jakaminen on teeskentelyä. Blogeja on niin useita erilaisia kuin on kirjoittajiakin. Jokainen on erilainen ja kaikesta kiillotuksesta huolimatta, aina jollain tavalla kirjoittajansa näköinen.

Onko pelkkien positiivisten asioiden jakaminen epäaitoa? Lifestyle-bloggaajat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: päiväkirjan kirjoittajat ja sisällöntuottajat. Voit olla molempia, mikäli haluat. Itse en ole koskaan osannut päiväkirjamaisesti kirjoittaa. Näistä toinen mielletään auttamatta epäaidommaksi ja pinnallisemmaksi, eikä liene epäselvää, kumpi.

Osa ihmisistä haluaa lukea toisten elämästä kaikkine sotkuineen ja vastoinkäymisineen, joillekin blogien seuraaminen on vain kepeää ajanvietettä ja inspiraatiota. Itse kuulun jälkimmäiseen. Luen blogeja, jotta saan hyvää mieltä ja inspiraatiota. Haluan jakaa elämäni parhaimpia paloja, sillä niiden jakaminen tuntuu hyvältä ja ne muistetaan pitkään. Kuten moni bloggaaja, en halua jakaa suruja ja henkilökohtaisia asioita, sillä en halua huonojen tunteiden paisuvan, kun jaan ne julkisesti kenelle tahansa. En halua, että huono päiväni vuodelta 2017 on konkreettisesti luettavissa ja koettavissa vielä vuosienkin päästä blogini kautta. Jokainen blogeja lukeva ymmärtää, että niitä ei-jaettuja vastoinkäymisiä on kaikilla, eikä se tee hyvistä hetkistä feikkejä tai jaetuista paloista epäaitoa. Joku purkaa bloggaamalla tunteitansa, jotkut hakevat vahvistusta hyville tunteille. Hyvien asioiden jakaminen tekee iloiseksi ja tämä ilo on aitoa iloa.



Millainen sitten on aito blogikuva? Tätä sivusin joskus aikaisemmassa postauksessani, mutta se ansaitsee lisää palstatilaa. Jokainen sisällöntuottaja-ryhmään kuuluva lifestyle-bloggaaja haluaa blogiinsa kauniita, edustavia kuvia. Mikä tekee blogikuvasta epäaidon? Onko se tekemällä tehty asetelma, poseeraus, kuvanmuokkaus vai kuvauskohteen suoranainen manipulointi jälkikäsittelyllä? Vaiko se, että tekee tämän kaiken, muttei kerro, vaan esittää jotain muuta? Blogissa tai blogiteksteissä, joissa kuvat ovat pääosassa, on itsestäänselvyys hieman asetella ja silotella. Siis feikata. Moni puuskuttaa epäaitoudesta ja teeskentelystä nähdessään kauniisti asetellun ja muokatun blogikuvan, minä ihailen sitä vaivaa, joka sen luomiseksi on nähty.

Minä lähestyn blogikuvaamista valokuvaksen suunnalta. Minun blogini kaltaiselle blogille tärkeää ei ole vangita hetkiä, vaan luoda se sisältö alusta asti itse. Aitojen hetkien vangitseminen on monen blogin tarkoitus, mutta harvemmin muotiblogin. Minä haluan luoda kauniita kuvia, enkä valokuvausharrastajana häpeile käyttämiäni keinoja. En menisi harjaamatta hiuksia ja pyyhkimättä tarhaa helmasta ylioppilaskuvaan kiitoskorttia varten, joten miksi loisin tällaista sisältöä blogiini? Kun esittelen jotain mistä pidän, haluan esittää sen positiivisessa valossa, en nuhruisena ja kuluneena. Minä kiillotan kaikkea mitä laitan tänne, paikkailen kynsilakkanikin ennen kuin yksikään käsi eksyy kuvaan. En tee tätä siksi, että haluaisin antaa itsestäni tietynlaisen kuvan, vaan siksi, että nautin kauniiden kuvien luomisesta. Jos blogikuvassa on potentiaalia olla täydellisempi minulle, miksi en siitä tekisi sitä?

Moni meistä on tehnyt paljon paheksuttua pintaliitosyntiä, eli ostanut asioita vain siksi, että ne näyttäisivät hyvältä blogikuvissa. Tai vähintäänkin valinneet useasta vaihtoehdosta sen, joka näyttäisi hienolta taustalla. Mutta olen myös käyttänyt nelinumeroisen summan valokuvauskalustooni, jotta kuvani näyttäisivät paremmalta, eikä kukaan ole syyllistänyt minua tästä. Kun puhutaan lifestyle-blogin kuvista, yhtäkkiä se on turhamaista ja turhaa. Miksi blogikuvaaminen olisi vähäpätöisempi kuvaamisen alalaji?

Moni tuntuu jättävän aivot narikkaan someen astuessaan ja sitten suuttuvan siitä. Kieltämättä sosiaalisessa mediassa oikean elämän ja luodun sisällön raja on nykyään jo hyvin hämärä ja vaikea hahmottaa. Kuitenkin kun muistaa, että lähes kaikki kaunis ja kadehdittava sisältö on muokattua, aseteltua ja poseerattua, alkaa moni bloggaaja vihastuttaa vähemmän. Kehitysvaiheessa olevat teinit sikseen, aikuisen ihmisen on otettava itsekin vastuuta siitä, miten sosiaalista mediaa tulkitsee. Jokaisella on oikeus laittaa edustavimmat kuvat esille, eikä se tarkoita sitä, että he väittäisivät näyttävän aina siltä. Samalla tavalla kun laitan puhtaat vaatteet päälle ja meikkiä naamaan kaupungille mennessä, haluan näyttää edustavalta myös somessa. Valehtelu sen sijaan on eri asia. Rankka vartalon photoshoppaaminen ja silottelu on valehtelua ja epärehellisyyttä niin sosiaalisessa mediassa kuin blogimaailmassakin. Median luoma epäaito kiiltokuva on myrkyllinen meille kaikille, mutta yksittäisen henkilön onnistuneen otoksen ei pitäisi kenenkään hermoja napsauttaa.

Epäaitous on epäaitoa. Kun valehdellaan ja esitetään olevansa jotain muuta. Joskus blogin aitous on asenteesta kiinni - niin lukijan kuin kirjoittajankin. Ei teeskennellä, vaan kiillotetaan ihan rehellisesti. Minä ainakin pidän kaikesta kiiltävästä. Ei myöskään jaotella blogeja paremmuusjärjestykseen niin sanotun aitouden perusteella. Kun bloggaajat tekevät blogiansa miten haluavat pyytelemättä anteeksi, tulee sisällöstä aitoa: heidän näköistänsä. Mikä teidän mielestänne on aitoa tai epäaitoa blogimaailmassa?

Starberry Lipgloss @Instagram